Vanhan testamentin Jumala pääsi tällä viikolla uutisotsikkoon. Taustalla oli Helsingin Sanomien maanantainen haastattelu, jossa rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio sanoi poliitikkojen suhtautuvan ”kansan oikeustajuun” kuin Vanhan testamentin Jumalaan: sitä täytyy palvella, jotta se ei rankaise vaaleissa.
Nuotio piti haastattelussa hälyttävänä ilmiönä sitä, että poliitikot vetoavat ”yleiseen oikeustajuun” tai ”kansan oikeustajuun” vaatiessaan ankarampia rangaistuksia. Esimerkiksi viime viikolla hallitus ja oppositio kertoivat ehdottavansa, että lapsen seksuaalisen hyväksikäytön rangaistukset muutetaan ankarammiksi. Keskeisenä perusteena oli ”oikeustaju”.
Kuinka osuvana vertausta Vanhan testamentin Jumalaan sitten voi tässä yhteydessä pitää? Helsingin yliopiston Vanhan testamentin eksegetiikan professori Martti Nissinen huomaa vertauksessa sekä onnistuneen että epäonnistuneen puolen.
Hänen mukaansa vertaus on osuva siinä, miten se kuvaa Vanhan testamentin Jumalaa: tämän lakeja ei rankaisematta rikota.
Toisaalta Vanhan testamentin maailmankuvaan ei kuulu kansan oikeustajun kuunteleminen.
– Sikäli vertaus on ontuva, että Vanhassa testamentissa Israelin kansan oikeustajuun ei luoteta ollenkaan, koska se tuntuu menevän yleensä pieleen, Nissinen sanoo.
Eikä se suomalainen oikeustajukaan välttämättä ole ihan yksinkertainen asia. Helsingin Sanomissa viitattiin Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkimukseen, jonka mukaan ”yleisestä oikeustajusta” tai ”kansan oikeustajusta” ei ole näyttöä. Käsitteet heijastavatkin pikemmin käyttäjiensä uskomuksia.
Kuva: Olli Seppälä. Eduskuntatalo.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.