Jukka Malinen sanoo, että hänen on vielä vaikea käsittää, mitä ydinvoimalan tuleminen kuntaan merkitsee seurakunnalle.
Ensinnä Malinen kantaa huolta ihmisistä. Seurakunnan on pystyttävä kohtaamaan paikkakunnalla niin päätökseen esimerkiksi ekologisin perustein pettyneet kuin ne jotka ovat asiasta iloisia.
– Toivoisimme, että voimme kulkea rinnalla ja kohdata eri tavoin ajattelevat ihmiset. Toivotaan, etteivät asiat henkilöidy ja rakennetaan yhteistä seurakuntaa, Malinen sanoo.
Niin ikään seurakunnan on kohdattava paikkakunnalle tulevat uudet asukkaat. Kunnan asukaspohja muuttuu, jos ja kun voimalaa aletaan rakentaa. Rakentaminen työllistää tuhansia ja ydinvoimala itsessään työllistää suoraan muutaman sata henkeä.
– Seurakunnassa mietitään, millä tavoin kohtaamme tänne tulevan ja täällä asuvat ihmiset ihan uudella tavalla – niin että voidaan seurakunnan palvelut turvata kaikille.
Pyhäjokiset pohtineet arvojaan
Malinen uskoo, ettei Pyhäjoen reilun 3000-jäsenisen seurakunnan tarvitse olla haasteittensa kanssa yksin, vaan apua on saatavissa niin Kalajoen rovastikunnan seurakunnista kuin vaikkapa Raahen seurakunnasta sekä Oulun hiippakunnasta. Hän uskoo, että ydinvoimalahanke voi syventää seurakuntien välistä yhteistyötä.
Yksi kysymyksistä on esimerkiksi, voiko ydinvoimalatyömaalle sijoittaa ydinvoimalapapin kuten Eurajoen Olkiluodon ydinvoimalan rakennustyömaalla on.
Malinen toteaa, että pyhäjokiset ovat joutuneet pohtimaan arvojaan ydinvoimalakeskustelun aikana.
– Luomakunnan teologia on tullut konkreettiseksi.
Kirkkoherra sanoo ilmeisen helpottuneena, ettei seurakunnan eikä hänen itsensäkään ole tarvinnut ottaa ydinvoimalaan kantaa. Malinen ei lähde omia kantojaan asiaan lausumaan nytkään. Hän toteaa vain luottavansa demokratiaan ja niihin asiantuntijoihin, jotka ovat päätöksiä olleet tekemässä.
Fennovoima-yhtiön Pyhäjoelle kaavailema ydinvoimala olisi Suomen kuudes. Sähköntuotanto pääsisi käyntiin arviolta noin vuonna 2020.
Ilmoita asiavirheestä