Yhä useammat varusmiehet osallistuvat ehtoolliselle ja keskustelevat sotilaspapin kanssa.
– Varusmiehet haluavat purkaa papille niin ihmissuhteisiin kuin rahahuoliin liittyviä kysymyksiä. Moni palvelukseen astuva ei ole saanut kotoa riittäviä eväitä elämään, ja sopeutuminen kurinalaiseen ympäristöön voi olla hyvinkin raskasta, kertoo maavoimien kenttärovasti Vesa Aurén.
Maastossa vietettävien kenttäehtoollisten määrä on yli kaksinkertaistunut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Kasarmeilla pidettäviä jumalanpalveluksia on vähennetty.
– Ehtoolliselle osallistuminen on luonnollisesti vapaaehtoista, mutta noin 90 prosenttia läsnäolijoista haluaa osallistua. Siitä tulee myös hyvin paljon positiivista palautetta. Karuissa kenttäoloissa vietetty ehtoollinen muistetaan rauhoittavana ja voimaa-antavana kokemuksena maastoleireiltä”, Aurén kertoo.
Sotilaspappi kohtaa työssään eri uskontojen edustajia ja uskonnottomia.
– Esimerkiksi muslimien on usein helpompi lähestyä uskonnollisen viran edustajaa, kun on kyse jostain hengellisestä asiasta. Sotilaspapit eivät tee lähetystyötä, vaan vastaavat siihen tarpeeseen, jota varusmiehillä on, Aurén sanoo.
Monelle varusmiehelle sotilaspappi on tärkeä vielä kotiutumisen jälkeenkin.
– Sain kerran soiton, jossa eräs mies pyysi palvelusta – olin kuulemma kaksikymmentä vuotta aiemmin luvannut vihkiä hänet, jos tarvetta on. Palvelusaikana syntynyt suhde voi kantaa pitkään, Aurén muistelee.
Heinäkuussa palveluksensa aloittaneiden sotilasvala- ja vakuutustilaisuudet pidetään elokuun puolivälissä.
Ilmoita asiavirheestä