Yhdenvertaisuutta ja syrjintää koskevan sääntelyn uudistanut yhdenvertaisuuslaki astui voimaan vuoden alusta.
Kirkkohallituksen hallinto-osaston osastonjohtaja Pirjo Pihlaja kommentoi lakia kirkollisen hallinnon näkökulmasta.
– Vaikka lain soveltamisala laajeni, katsoisin, ettei yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjimättömyys kirkollisessa hallinnossa ole sinänsä mitään uutta. Tähänkin saakka kirkollista hallintoa on ohjannut perustuslaki ja sen yhdenvertaisuussäännös ja syrjintäkielto, kirkkoneuvos Pihlaja sanoo.
Hän muistuttaa myös, että kirkon viranomaiset soveltavat hallintolakia, jossa säädetään hallinnon oikeusperiaatteista.
– Oikeusperiaatteissa edellytetään, että hallinnossa asioivia kohdellaan tasapuolisesti. Lisäksi hallintolaki on edellyttänyt, että asiointi viranomaisessa pyritään järjestämään siten, että hallinnossa asioiva saa asianmukaisesti hallinnon palveluita.
Uskonnonharjoittaminen on jätetty lain soveltamisen ulkopuolelle samoin kuin tehtiin aikoinaan tasa-arvolain säätämisen yhteydessä.
– Kun meillä on jo lähes 30 vuoden ajalta tulkintakäytäntöä siitä, mitä tarkoitetaan uskonnonharjoittamisella, katsoisin, ettei tämän käsitteen ymmärtämisessä tulisi olla enää ongelmia, Pihlaja toteaa, mutta lisää, että lakia koskenut hallituksen esitys jättää paljon tulevien käytänteiden varaan.
– Hyvää on, että laissa selkeytetään ja sanoitetaan sitä, mitä on pidettävä kiellettynä syrjintänä. Mutta laki esimerkiksi edellyttää viranomaiselta kohtuullisia mukautuksia vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden toteutumiseksi muun muassa tilanteissa, kun tällainen henkilö asioi viranomaisessa. Vaikka laki antaakin kriteereitä, miten kohtuullisuutta arvioidaan, jäänee kohtuullisuuden arviointi kuitenkin tulevan oikeuskäytännön varaan, koska kohtuullisen mukautuksen epääminen on kiellettyä syrjintää.
Kirkkoneuvos Pihlaja kiinnittää huomiota myös siihen, että lain perusteluissa tuodaan esille, että palvelutoiminnan järjestäjän eettisen vakaumuksen näkyminen toiminnassa on hyväksyttävää.
– Mutta tulevien käytänteiden varaan tämäkin osittain jää. Avointa on myös se, voidaanko seurakunnan jäsenyyttä enää ottaa millään tavalla huomioon, jos seurakunta tarjoaa palvelujaan yleisesti saataville.
Torstaina 12.2. ilmestyvässä Kotimaassa kerrotaan, millaisia työnantajatoimia uusi laki edellyttää kirkolta.
Lue myös:
Yhdenvertaisuuslakia ei sovelleta uskonnonharjoituksessa
Ilmoita asiavirheestä