Suomen evankelis-luterilaisen kirkon koordinoima kaksivuotinen Yhteinen keittiö -hanke on tullut maaliinsa. Kaikki vauhtiin päässeet yli 40 yhteisöä jatkavat toimintaansa eri puolilla Suomea myös hankkeen päätyttyä. Uusiakin on syntymässä.
Hankkeessa on kokoonnuttu yhteen valmistamaan maittavia aterioita niin hävikkiruuasta kuin muistakin raaka-aineista. Yhteistyötä ovat tehneet kunnat, seurakunnat ja järjestöt. Sosiaali- ja terveysministeriö rahoitti hanketta miljoonalla eurolla.
Hanketta aloittamassa ollut Kirkkohallituksen asiantuntija Tiina Saarela iloitsee yhteistyöstä, joka on muuttunut eri alueilla ihmisten tarpeiden näköiseksi yhdessä tekemiseksi.
– Tällä toiminnalla ei ole perinteisessä mielessä kohderyhmää. Se kokoaa yhteen monenlaisia ihmisiä eri elämäntilanteista. Toiminta on laajentunut ruuanlaitosta ja yhdessä syömisestä retkiin, keskusteluryhmiin, kaupunkiviljelyyn ja terveystempauksiin.
Porvoossa hunajantuotantoa, Seinäjoella Yhteinen jääkaappi
Porvoon Yhteisen keittiön aktiivi Eija Saarikivi iloitsee, että on saanut työttömänä mielekästä tekemistä ja syyn poistua kotoa.
– Aluksi olimme tuntemattomia toisillemme, mutta nyt tästä porukasta on tullut tärkeä kaveripiiri.
Toinen aktiivi Maija Taskinen nyökyttelee ja toteaa, että parasta koko hommassa on hyvä yhteishenki ja tyytyväiset asiakkaat.
Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys Tatsi ry:n puheenjohtaja Tuomas Rouvila kertoo, että Porvoon toiminta on laajentunut myös hunajantuotantoon. Yhteisellä keittiöllä on citymehiläisiä.
– Keittiön toiminnan jatko on turvattu ainakin kolmeksi vuodeksi, koska Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA myönsi meille avustuksen, Rouvila kertoo.
Ruokaa tehdään porukalla kerran viikossa ja sitä voi tulla syömään kuka vain. Paikalla on yleensä noin 50–60 ihmistä. Porvoon kaupunki on antanut yhteisön käyttöön keittiön ja salin.
Seinäjoella Essi Ilola on perustanut Kaks kättä -työpajan yhteyteen Yhteisen jääkaapin. Kuka vain voi tuoda sinne ruokaa ja hakea sitä. Yritykset tuovat välillä isojakin eriä pian vanhaksi meneviä mutta vielä hyväkuntoisia elintarvikkeita. Tietoa haettavissa olevista ruoka-aineista annetaan esimerkiksi Facebookissa ja Instagramissa.
Piste on ollut suosittu ja toiminnassa heinäkuusta lähtien. Jääkaapin lisäksi sieltä löytyy pakastin ja kuivatarvikehylly.
– Toistaiseksi olen joutunut heittämään pois vain yhden pilaantuneen paprikan, vaikka ruokaa liikkuu paljon päivittäin, Ilola kertoo.
Vähällä rahalla voi saada aikaan suuria
Meri Larivaara sosiaali- ja terveysministeriöstä toteaa, että hankkeessa on saatu paljon aikaan vähin verovaroin. Hänen mukaansa tavoitteena oli perustaa kaksi yhteistä keittiötä jokaiseen tulevaan maakuntaan. 36 keittiön tavoite on ylitetty jo roimasti, tosin ne eivät vielä jakaudu tasaisesti kaikkialle Suomeen.
– Tämä on ollut kustannustehokas toimintamalli, joka on vastannut tarpeeseen. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisäämisessä on onnistuttu. Niiden merkitys korostuu yhä, kun maailmassa on paljon uhkaavia ilmiöitä.
Larivaara pitää merkityksellisenä hankkeen tuomaa oivallusta, että alueen ihmisille voidaan luoda uutta yhteistä hyvää, kun yhdistetään voimavaroja ja ylitetään perinteisiä raja-aitoja.
– Lisärahaa ei välttämättä tarvita, kun olemassa olevat resurssit mietitään ja suunnataan uusiksi.
Idean äiti Tiina Saarela Kirkkohallituksesta on samaa mieltä, tosin sillä varauksella, että rahastakin on apua. Hän toteaa, että moni työntekijä on rakastunut omaan toimintaan niin paljon, että kynnys ylittää rajat ja toimia uudella tavalla on korkea.
Evankelis-luterilaisen kirkon, seurakuntien, kuntien kaupunkien ja ministeriön lisäksi hankkeessa ovat olleet mukana muun muassa Martat, Maa- ja kotitalousnaiset, Helsingin Diakonissalaitos, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Helsingin yliopisto ja ruotsinkielinen kauppakorkeakoulu Hanken.
Tampereella toimii jo kuusi yhteistä keittiötä
Tampereella Yhteisistä keittiöistä on tullut vetovoimaisia yhteisöjä. Puolentoista vuoden aikana kuuden eri keittiön toimintaan on osallistunut noin 5 000 ihmistä.
– On syntynyt välittämisen vallankumous. Eräs vanhempi herra totesi hyvin, että ei alun perin halunnut tulla, mutta tuli paikalle taas. Tukea hakeneet ovat huomanneet voivansa tehdä muita iloiseksi, kertoo Tampereen kaupungin kehittämispäällikkö Marjut Lindell.
Tampereen keittiöissä on myös tehty käsitöitä, laulettu, tanssittu, retkeilty ja saatu ravitsemusneuvontaa. Yhteistyötä on tehty esimerkiksi ammattikorkeakoulun ja keskussairaalan kanssa. Opiskelijat ovat järjestäneet terveyspäiviä, joissa on mitattu verenpaineita ja kolesteroleja.
– Olemme unelmoineet Tampereella kohtaamispaikoista, joissa ihmiset kokevat olevansa enemmän kuin tervetulleita. Yhteisistä keittiöistä on tullut sellaisia. On syntynyt ystävyyttä.
Koko Yhteinen keittiö -hankkeen valtakunnallinen projektipäällikkö, diakonissa, TTM Jaana Alasentie toteaa, että kahdessa vuodessa saavutettiin se, mitä tavoiteltiin. Eri puolella Suomea on rohkaistuttu toimintakulttuurin muutokseen, päällekkäisten toimintojen purkamiseen ja resurssien yhdistämiseen.
– Diakoniatyön ajattelukin on tässä hankkeessa kehittynyt niin, että asiakkaat ovat toimijoita ja työntekijät taustalla vain toiminnan mahdollistajia.
– Ihmiset ovat saaneet ideoida ja toteuttaa ideoitaan. Kuulin, että Tampereella erään palvelutalon asukkaat ovat toivoneet Yhteisen keittiön yhteyteen kanoja. Asia on vireillä ensi kesäksi.
Kuva: Emilia Karhu. Maija Taskinen ja Eija Saarikivi ovat saaneet Porvoon Yhteisestä keittiöstä mielekästä tekemistä ja hyviä ystäviä.
Oikaisu: Otsikkoa ja jutun alkua on muutettu 13.12.2018 kello 16.35. Kaikissa Yhteisissä keittiöissä ei kokata hävikkiruuasta, vaan käytössä on myös muita raaka-aineita. Lisäksi lopussa Jaana Alasentien tittelin yhteydessä korjattu hankkeen nimi. Hanke ei ole Yhteinen pöytä, vaan Yhteinen keittiö.
Lue myös:
Kirkko suunnittelee yhteisiä ruokailuja eri puolille maata – ministeriö tukee miljoonalla eurolla
Yhteinen keittiö -hanke laajenee ruuhka-Suomesta koko maahan
Arkistojuttu: Yhteisvastuukeräyksen ensi vuoden teemaksi valittiin ruokaturva
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.