Vuoden 2017 Yhteisvastuukeräyksen tuotolla rahoitettu kolmivuotinen Harmaan eri sävyt -hanke onnistui tarjoamaan matalan kynnyksen tukea ihmiskaupan tai ihmiskaupan kaltaisen hyväksikäytön uhreille, kertoo Kirkkopalvelut tiedotteessaan.
Hankkeessa oli mukana neljä järjestöä: Monika-Naiset liitto, Pakolaisneuvonta, Pro-tukipiste sekä Rikosuhripäivystys. Kullekin järjestölle myönnettiin keräysvaroista 115 000 euroa.
Järjestöjen tilaston mukaan avun piiriin saatettiin 170 mahdollista ihmiskaupparikoksen uhria vuosina 2018–2019. Luku sisältää vain aiemmin tunnistamattomat uhrit tai sellaisiksi epäillyt.
Kaksi kolmannesta kirjatuista uhreista oli naisia. Mukana oli 20 Suomen kansalaista. Muut 150 ihmiskaupparikoksen kohteeksi epäiltyä olivat tulleet ulkomailta, valtaosin EU:n ulkopuolelta. Heistä 62 oleskeli Suomessa turvapaikanhakijan statuksella ja 57:llä oli oleskelulupa tai rekisteröinti Suomessa. Lähes kaikki olivat joutuneet uhriksi Suomessa.
Ihmiskaupparikoksen tunnusmerkit viittasivat valtaosin työvoiman hyväksikäyttöön. Seuraavina ryhminä suuruusjärjestyksessä olivat pakkoavioliitot, seksuaalinen hyväksikäyttö tai prostituutioon painostaminen tai pakottaminen, kotitaloustyössä hyväksikäyttö sekä rikolliseen toimintaan pakottaminen.
Tyypillisesti harmaissa tapauksissa asiakkaan oleskelustatus on ollut epävarma. Usein hyväksikäytön hetkellä asiakas on ollut joko turvapaikanhakija, paperiton tai Suomessa perhesiteen perusteella. Yhdistävänä tekijänä on ollut, että asiakas on pelännyt oleskeluluvan menettämistä ja sen myötä maasta poistamista, mikäli lähtisi hyväksikäyttötilanteesta.
Järjestöt saaneet työntekijöitä tavoittamaan asiakkaita
Järjestöt toteavat loppuraportissaan, että Yhteisvastuu-hankkeen tuoma lisätuki on ollut korvaamaton apu uhrien tunnistamis- ja auttamistyölle sekä verkosto- ja vaikuttamistyölle.
Ruohonjuuritason auttamisen lisäksi hanke on lisännyt tietoisuutta ihmiskaupasta ja sen ilmenemismuodoista Suomessa, lisännyt järjestöjen ja viranomaisten välistä yhteistyötä sekä parantanut ihmiskaupan uhrien tunnistamista.
Rikosuhripäivystyksen toiminnanjohtajan Leena-Kaisa Åbergin mukaan tuki saatiin juuri siinä vaiheessa, kun hyväksikäytölle alttiiden, haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden määrä RIKUn palveluissa kasvoi huomattavasti. Yhteisvastuukeräyksen avulla Rikosuhripäivystykseen palkattiin hanketyötekijä
– Tavoittavan työn ansiosta palveluihimme ovat löytäneet myös sellaiset asiakkaat, jotka eivät olleet aiemmin tienneet avunsaantimahdollisuuksista, Åberg toteaa.
Kriisirahaston avulla on lisäksi tarjottu konkreettista apua asiakkaille, jotka statuksensa tai tilanteensa vuoksi muuten eivät olisi sitä saaneet. Tällainen apu on ollut esimerkiksi mahdollisuus käyttää lakimiestä jo esitutkinnan alussa.
Myös Monika-Naiset liittoon palkattiin ensimmäistä kertaa ihmiskaupan vastaiseen työhön keskittyvä työntekijä.
– Olemme pystyneet jakamaan tietoa ja osaamista ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen ja asiakkaiden ohjaamiseen avun piiriin. Konkreettisesti koordinaattori on toiminut muun muassa tukihenkilönä rikosprosessissa ja oleskelulupiin liittyvissä viran-omaisasioissa, toiminnanjohtaja Jenni Tuominen sanoo.
Vaikuttamistyön ansiosta ihmiskauppa on ollut esillä mediassa. Ihmiskaupan vastainen työ on saanut vahvan poliittisen tuen hallitusohjelmatasolla ja ihmiskaupan uhrien auttamista koskevan lainsäädännön uudistamista valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä, tiedotteessa todetaan.
Kotimaa24:n julkaisija Kotimaa Oy on osa Yhteisvastuukeräystä toteuttavaa Kirkkopalvelut-konsernia.
Kuva: Yhteisvastuukeräyksen kampanjamateriaalia 2017
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.