Sunnuntaina käynnistyvästä Yhteisvastuukeräyksestä ohjataan 60 prosenttia Kirkon Ulkomaanavun (KUA) katastrofirahastoon. Kun maanjäristys jättää tuhansia ihmisiä kodittomaksi tai sota vie lapsilta ja nuorilta mahdollisuuden koulunkäyntiin, avustusoperaatio alkaa nopeasti Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahaston tuella.
Oli vasta aamuyö, kun maa alkoi vavahdella voimakkaasti Syyrian pohjoisosassa vuosi sitten helmikuun 6. päivänä. Maanjäristykset kestävät yleensä vain muutamia kymmeniä sekunteja, mutta niiden tuhovoima on kauhistuttava. Helmikuinen maanjäristys jälkijäristyksineen aiheutti Syyriassa ainakin 6 000 ihmisen kuoleman ja jätti kodittomaksi jopa 100 000 perhettä. Sekunneissa syntynyt hävitys oli mittavaa myös rajan pohjoispuolella Turkissa, ja kaikkiaan helmikuisen järistyksen on uutisoitu olleen tuhoisin sitten Haitin vuoden 2010 maanjäristyksen.
Helsingissä helmikuiseen maanantaihin herättiin kuin mihin tahansa talvipäivään. Lämpötila Kaisaniemen mittausasemalla oli reilun asteen pakkasella, kun aurinko kipusi horisontin takaa. Kirkon Ulkomaanavun (KUA) toimistolla uutiset Syyriasta laittoivat viikon suunnitelmat uusiksi. Katastrofi oli iskenyt tällä kertaa omaan toimintamaahan. KUA:lla on ollut Syyriassa maatoimisto vuodesta 2019 alkaen. Kun omien syyrialaisten kollegoiden tilanne oli selvitetty, alkoi toiminta: oli selvää, että Syyriassa kotinsa ja muun omaisuutensa sekä ehkä myös toimeentulonsa menettäneet ihmiset tarvitsisivat pikaista apua.
Juuri tällaisia tilanteita varten KUA:n katastrofirahasto on luotu: kun tarvitaan nopeasti hätäapua kuten ruokaa, vettä, suojaa ja lämpimiä vaatteita äkillisten katastrofien keskellä. Maanjäristysten ja hirmumyrskyjen kaltaisissa luonnonkatastrofeissa sekä hätäavun turvaamisessa konflikteja pakeneville ihmisille avulla on kiire, ja on tärkeää, että päätöksiä pystytään tekemään nopeasti. Nopeus voi säästää ihmishenkiä ja estää lisävahinkoja.
Katastrofirahastosta rahoitetaan myös hitaiden kriisien kuten kuivuuden ja pitkittyneen, jopa vuosia kestävän pakolaisuuden laajempia vaikutuksia turvaamalla etenkin lasten ja nuorten pääsy kouluun. Vuonna 2022 pakolaisena eli noin 100 miljoonaa ihmistä maailmassa. Heistä kolmasosa oli joutunut pakenemaan kotimaansa rajojen ulkopuolelle, yleensä naapurimaahan. Rahaston turvin voidaan auttaa myös sellaisissa tilanteissa, jotka eivät ainakaan välittömästi herätä auttamisen halua lahjoittajissa.
Uganda on yksi maailman eniten pakolaisia asuttavista maista. Maassa asuu yhteensä 1,5 miljoonaa pakolaisena maahan tullutta ihmistä. Heistä noin kolmannes on kotoisin vuosikymmenien konfliktin runtelemasta Kongon demokraattisesta tasavallasta.
Dorcas Uwamahoro, 17, on saapunut Ugandaan vuonna 2022. Lähtö tapahtui kesken koulupäivän, kun tuli tieto, että kapinalliset ovat hyökänneet Kongon itäosan Pohjois-Kivussa sijaitsevaan kotikylään.
Pako Ugandaan mullisti elämän täydellisesti. Nyt Nakivalen pakolaisasutusalueella asuva 11-henkinen perhe elää osin ruoka- ja käteisavustuksilla. Lisäksi Dorcasin opettajaisä ja maanviljelijä-äiti käyvät työskentelemässä paikallisten ihmisten omistamilla pelloilla saadakseen perheelle lisää syötävää.
Lasten koulunkäynti on Jean Habiyaremyelle, 41, tärkeää. Siksi isä tekee kaikkensa pitääkseen Dorcasin koulussa. Koulunkäynti ei kuitenkaan ole aivan helppoa. Perheen rahat riittävät hädin tuskin ruokaan, joten koulumaksujen kanssa tekee tiukkaa. Ugandassa opetus tapahtuu lisäksi maan virallisella kielellä englanniksi, jota Dorcas ei ollut koskaan opiskellut kotona. Kongossa koulukieliä olivat swahili ja ranska.
- – Kotona olin luokkani fiksuimpia. Opiskelin innoissani. Nyt koulu ei suju kovin hyvin ja englannin oppiminen vie energiaa. Nälkäisenä on muutenkin vaikea oppia mitään, tyttö kertoo.
Hän on kuitenkin kiitollinen Kirkon Ulkomaanavulle, jonka kautta hän sai Nakivalen pakolaisasutusalueelle saavuttuaan mahdollisuuden palata kouluun. Pakolaisille on jaettu muun muassa koulutarvikkeita paluun helpottamiseksi.
Kirjoittaja on Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija.
Ilmoita asiavirheestä