Yksitoista tapaa päästä osalliseksi valtiokirkosta

Onko Suomessa valtiokirkko? Katso yksitoista tapaa päästä osalliseksi tästä erityisestä kirkon ja valtion suhteiden järjestämistavasta, johon kohdistuu muutospaineita.

1. Kirkollisvero

Evankelis-luterilaisen kirkon jäsenenä et maksa jäsenmaksua vaan veroa. Sen suuruus vaihtelee seurakunnittain. Veroa kerätään kunnallisverotuksen yhteydessä. Kirkko maksaa valtiolle tästä palvelusta.

2. Valtiollinen jumalanpalvelus

Jos olet päättäjä ja osallistut esimerkiksi eduskunnan avajaisjumalanpalvelukseen, olet hyvässä seurassa ja osa pitkää jatkumoa.

3. Vankilapappi

Jos joudut vankilaan ja tapaat vankilapapin, tapaat samalla valtion virkamiehen.

4. Sotilaspappi

Kun palvelet puolustusvoimissa varusmiehenä tai työskentelet armeijassa, hengellisistä tarpeistasi ja eettisestä opetuksestasi vastaa usein laitoksen hierarkiaan kuuluva sotilaspappi. Kirkollisen työn johtajaa puolustusvoimissa kutsutaan kenttäpiispaksi.

5. Sairaalapappi

Jos syystä tai toisesta joudut sairaalaan, saat halutessasi papillisia palveluja. Olkoonkin, että sairaalassa papin palkan maksaa kirkko, ei valtio. Sairaalapapilla on asema ja rooli julkisessa terveydenhuollossa.

6. Uskonnonopetus

Kouluissa annetaan oppilaille heidän oman uskontonsa mukaista opetusta. Se ei ole lainkaan uskonnon harjoitusta, mutta opetukseen voi sisältyä esimerkiksi vierailuja jumalanpalveluksessa. Valtio ja kunnat huolehtivat ikään kuin kirkon puolesta uskonnonopetuksesta sanan yleissivistävässä merkityksessä.

7. Vihkipappi

Kun avioidut papin aamenella, pappi toimii samalla valtion valtuutuksella virkamiehenä, jolla on oikeus toimittaa vihkiminen. Myös rekisteröidyt uskonnolliset yhteisöt voivat hakea vihkioikeutta, ja niiden jäsenillä on oikeus oman uskonnon opetukseen koulussa.

8. Kirkkolaki

Erityinen lainsäädäntö tekee kirkon aseman julkishallinnolliseksi. kirkko säätää itse omat lakinsa, mutta ne pitää pyöräyttää eduskunnan kautta. Seurakunnan hallinnossa esimerkiksi pääset tutustumaan kirkkolainpykäliin.

9. Kirkolliskokous

Kirkon ylimmässä päättävässä elimessä istuu myös lainopillisena asiantuntijana valtiovallan edustaja, jonka määrä istuntokaudeksi valtioneuvosto eli maan hallitus.

10. Kirkkoministeri

Kirkon ja uskontojen asioista vastaava ministeri tapaa myös piipahtaa kirkolliskokouksessa ja pitää siellä puheen valtiovallan edustajana.

11 Yleinen ilmapiiri

Suomi on luterilainen maa, sillä luterilaisuus on ollut osa suomalaisuutta jo liki 500 vuotta. Luterilainen kirkko on vaikuttanut kulttuuriin, koulutukseen, lainsäädäntöön sekä yleiseen tapakulttuuriin ja ajatteluun. Parhaiten luterilaisuus näkyy ankarassa virkamiesmoraalissa, vaikka sitä ei uskonnolliseksi hyveeksi ajatellakaan. Hengität siis tahtomattasi luterilaisuuden höyryjä seistessäsi Suomen valtion rajojen sisäpuolella.

Idea juttuun on saatu Leena Sorsan tutkimuksesta

Kirkkona valtiossa

.

Kuva: Matti Karppinen, valtiopäivien avajaisjumalanpalvelus 2010

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliVoiko lestadiolainen tanssia vanhoja, Pekka Kainua?
Seuraava artikkeliIhmisoikeusliitto huolissaan äänioikeuden toteutumisesta

Ei näytettäviä viestejä