Yle Teeman elokuvafestivaali kurkottaa rajan taa raottaen mysteerin verhoa

Keskiviikkona 16.11. alkanut Yle Teeman yhdestoista elokuvafestivaali tuo nähtäväksi liudan ansiokkaita klassikkoelokuvia sekä muutamia mielenkiintoisia poimintoja tuoreemman elokuvan saralta.

Teeman omassa festivaaliesittelyssä avainelokuviksi nostetaan unten logiikkaa noudattava Mulholland Drive (2001, David Lynch), lohdullinen tuonpuoleiskuvaus Elämän jälkeen (1998, Hirokazu Kore-eda), filosofinen scifi-elokuva Solaris (1972, Andrei Tarkovski) sekä surua ja luopumista tutkiva Maja lapsuuden reunalla (2021, Céline Sciamma).

Hienon elokuvakatraan joukosta kohoaa teologiselta anniltaan muiden yläpuolelle kaksi teosta: Tarkovskin Solaris ja tekijäkaksikko Powell & Pressburgerin ohjaama elokuvallinen evankeliumi Kysymys elämästä ja kuolemasta (1946).

Kysymys elämästä ja kuolemasta on elokuva taistosta taivaan valtoja vastaan

Kysymys elämästä ja kuolemasta on monisärmäinen augustinolainen mestariteos. Jos elokuva voi käsitellä teologian ongelmaa de spiritu et littera (hengestä ja kirjaimesta), Powellin ja Pressburgerin merkkiteos sen tekee. Ajankohtaisuuden ja ajattomuuden äänet risteävät, kun toisen maailmansodan traumaa jäsennetään ja rakkauden ilosanomaa julistetaan.

Juonellisesti keskiössä on Taivaallisen tuomioistuimen virhepäätös: kuninkaallisten ilmavoimien lentäjä kuolee taistelussa ja hämmästyy. Eihän hän voi kuolla, sillä hän on vastarakastunut!

Sankarilentäjä Peter D. Carter ei niele kohtaloaan mukisematta vaan ryhtyy taistoon taivaan valtoja vastaan. Rakkaus kilpenään hän ryhtyy perustelemaan enkeleiden tuomaristolle, kuinka hänen paikkansa on maan päällä. Tuon- ja tämänpuoleisen tapahtumat erotetaan toisistaan siten, että tuonpuoleinen näytetään mustavalkoisena ja maalliset tapahtumat kaikissa Technicolorin väreissä.

Elokuva sopii mainiosti myös syksyllä edesmenneen Elizabeth II:sen muistoelokuvaksi, olihan se ensimmäinen englantilainen elokuva, jota virallisessa kuninkaallisessa näytöksessä ihasteli kuningas Yrjö VI perheineen. Mukana yleisössä oli luonnollisesti myös juuri kaksikymmentävuotta täyttänyt Elizabeth.

Ilkikurisen taivaskuvauksen ja riipaisevan kauniin sanoman sävyttämä elokuva lukeutuu kiistatta niihin, jotka jokaisen olisi nähtävä ainakin kerran elämässään. Murtaako rakkaus ajan ja lain kahleet?

Solaris on ohjaajan mukaan elokuva ”henkisyyden tuhoutumisesta väärän tiedon hallitsemisen vuoksi”

Solariksen ohjaaja Andrei Tarkovski on uskonnonfilosofisen taide-elokuvan mestari, jonka jokainen elokuva käsittelee olemisen ja elämän syviä kysymyksiä.

Runollisen mestarin uskonnollisuus on ollut tutkijoita puhututtava aihe uran alusta asti. Vaikka elokuvat ovat tulvillaan uskonnollisia teemoja ja kohtaamisia transsendentin kanssa, Tarkovski sekä näyttää että salaa, sekä esittelee että piilottaa.

Uskontoa elokuvassa käsitellyt teologi Mark Le Fanu tunnistaa saman ongelman Tarkovskin uskonnollisessa luennassa: vaikka ohjaajan elokuvissa puhutaan usein Jumalalle suoraan, vastaukset jäävät kovin tulkinnanvaraisiksi.

Jumalan olemassaolo ei kuitenkaan vaikuta Tarkovskille epäilyksen aiheelta. Päiväkirjoista ja elokuvista välittyy voimakas usko persoonalliseen Jumalaan, jota päiväkirjojen vuoropuhelu ortodoksisen perinteen kanssa alleviivaa. Tarkovski käy toistuvasti taistoon hengen puolesta materialismia vastaan!

Solaris on moniulotteinen elokuvallinen tutkielma uskon ja tiedon suhteesta. Tieteellisesti orientoitunut maailmankuva ei löydä ymmärrystä ohjaajalta, jonka mukaan kaikki maailman ongelmat johtuvat keskittymisestä ”väärään tietoon”. Juoni on sinänsä yksinkertainen: avaruudesta löytyy tuntematon alue, Solaris, joka toimii elävän aineen tavoin. Solaris kykenee muuttamaan materiaksi mielikuvat ja muistot. Vai kykeneekö?

Solarista tutkivien tutkijoiden maailma mittaustuloksineen esitellään kalsana ja tympeänä. Päiväkirjoissaan Tarkovski avaa taustalla olevia ajatuksia. Ohjaajan mukaan tiedostaminen tapahtuu vain ”sydämen ja sielun avulla” eikä fyysistä maailmaa koskevalla tieteellisellä tiedolla ole ikinä ”mitään tekemistä totuuden kanssa”.

Luennaltaan haastava teos on ohjaajan itsensä mukaan elokuva ”Jumalan olemassaolosta ihmisessä ja henkisyyden tuhoutumisesta väärän tiedon hallitsemisen vuoksi”. Kukin tehkööt tulkintansa!

Kotimaa toivottaa lukijoilleen kauniita ja haastaviakin elokuvahetkiä!

Korjaus klo 14.26: Korjattu alkuun, että kyseessä on yhdestoista elokuvafestivaai, ei kymmenes. 

***

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeli”Uskonnottomuuden ääni korostuu ja varhais­kasvatuksen ääni puuttuu” – Tutkijat haastavat yhden­vertaisuus­valtuutetun näkemyksen Pääsiäispolku-tapauksesta
Seuraava artikkeliUusi lauluvihko saamen kielillä julkaistaan Kauneimpien joulu­laulujen 50-vuotisjuhlan kunniaksi – Inger-Mari Aikion teksti kertoo valon voimasta

Ei näytettäviä viestejä