Kotimaan saarnapankissa, Digipostillassa on luettavissa tällä hetkellä yli 1 600 saarnaa. Saarnat on pidetty kirkoissa, juhlatiloissa ja jumalanpalveluyhteisöissä eri puolilla Suomea. Mukana on myös muutamia maallikkojen pitämiä saarnoja Tuomasmessuista.
Kaikkiaan tekstejä on noin sadalta saarnaajalta, joista noin kolmannes on naisia.
Papit ja muut saarnaajat voivat myös itse syöttää saarnojaan osaksi kokonaisuutta. Kaikki saarnojen pitäjät eivät kuitenkaan halua saarnojaan julkisiksi, sillä heille saarna on vahvasti tilannesidonnainen, puhe- ja vuorovaikutustilanteeseen liittyvä.
– Saarnavirka on julkinen virka, joten miksi et antaisi kirjoitettua saarnaa myös julkaistavaksi, emerituspiispa Eero Huovinen kysyy 29.9. Kotimaassa ja Kotimaa Pro:ssa julkaistavassa haastattelussa.
Huovinen sanoo myös ymmärtävänsä saarnaajia, jotka kokevat epävarmuutta tekstimuotoisen saarnan julkaisemisesta.
Katso alla olevalta videolta Huovisen kolme pointtia saarnasta eli kolme ohjetta, joita saarnaajan kanttaa ottaa huomioon.
Digipostilla on avoin kaikille. Saarnat on löydettävissä vapaiden hakusanojen, saarnatekstien, kirkkopyhien ja vuosikertojen mukaan.
Kuva: Olli Seppälä. Rymättylän kirkon saarnatuoli.
Lue myös:
Arto Antturi: ”Tarvitsemme rajojen ylitse meneviä saarnoja”
Gradu Digipostilasta: Suomalaiset saarnat ovat luterilaisten ihanteiden mukaisia
”Raamattu toisessa ja sanomalehti toisessa kädessä” – papit kertovat saarnasta
”Saarnaajan oltava kuin ensirakastaja”
Ilmoita asiavirheestä