Kirkolliskokousvaaliehdokkaista 536 piti kirkon ja yhteiskunnan välisissä suhteissa tärkeimpänä, että oman uskonnon opetus säilyy peruskouluissa ja lukioissa myös tulevaisuudessa. Toiseksi eniten kannatusta sai väite, jonka mukaan kirkon tulee ottaa lausunnoillaan kantaa esimerkiksi avioliittoa ja perhettä, ihmisoikeuksia ja uskonnonopetusta koskeviin lainsäädäntöhankkeisiin (334).
Kahtena keskeisimpänä säädöshankkeena enemmistö ehdokkaista pitää seurakuntien rakenteiden (438 vastaajaa) ja keskushallinnon (301) uudistamista. Vastaajien mielestä seuraavalla kirkolliskokouskaudella kirkon työssä tulisi painottaa erityisesti jumalanpalveluselämää (334) ja lapsiperheiden parissa tehtävää työtä (295).
Kirkon tiedotuskeskus ja Kirkon ruotsinkielisen työn keskus toteuttivat ehdokassivuston nyt ensimmäistä kertaa.
– Olemme halunneet lisätä vaalin avoimuutta ja julkisuutta. On haluttu myös entistä enemmän lisätä seurakuntalaisten ja päättäjien välistä vuorovaikutusta. Ehdokkaat ovatkin lähteneet hyvin mukaan sivustolle, sanoo tiedotuspäällikkö Iiris Kivimäki.
Edelliskauden edustajista ehdokkaana on tulevassa vaalissa kaikkiaan 55 henkilöä. Vanhoista edustajista 41 jättää tehtävänsä eikä ole asettunut ehdolle.
Kirkolliskokoukseen valitaan 64 maallikkoedustajaa ja 32 pappisedustajaa. Varsinainen vaalipäivä on 13.2. Kirkolliskokousvaalit ovat välilliset vaalit.
Katso ehdokkaat ja heidän vastauksensa hiippakunnittain
Ilmoita asiavirheestä