Planeetta Mars saavuttaa keskiviikkona 14. lokakuuta aamuyöllä klo 02.18 jälleen kerran tähtitieteellisen opposition. Se tarkoittaa, että Mars on Maasta katsoen täsmälleen päinvastaisessa suunnassa kuin Aurinko.
Mars on edelleen myös melko lähellä tähtitieteellistä periheliä (tarkka päivä oli 6. lokakuuta). Tämä tarkoittaa, että Mars ja Maa ovat kiertoradoillaan niin lähellä toisiaan kuin ne ylipäätään voivat olla.
Näistä syistä Mars näkyy nyt syystaivaalla erinomaisesti, ja sen punertavan värin erottaa paljaalla silmällä.
Mars on ollut merkittävässä osassa monien kansojen muinaisessa mytologiassa. Roomalaiset pitivät punaista ja Maasta katsoen radallaan hieman erikoisesti liikkuvaa tähteä yhtenä sodan jumalana. Sodankäynnissä taitavat ja suuria valloituksia tehneet roomalaiset arvostivat suuresti Juppiter-ylijumalan poikaa Marsia. Kristuksen syntymän aikoihin tälle rakennettiin Rooman Augustuksen forumille oma temppeli (aedes Mars ultoris).
Roomalaisen jumalhahmojen sukulaissuhteet ovat mytologisesti joskus moniselitteisiä, mutta Marsin poikia olivat Rooman perustajat Romulus ja Remus – tosin myös rakkauden jumala Cupido.
Sodanjumala ja petomainen eläinhahmo
Roomalaisten jumalmaailma sai vaikutteita kreikkalaisilta. Kreikan muinaisessa pantheonissa punainen planeetta oli sodanjumalan Areksen tähti. Kreikkalaisille Ares ei ollut niin keskeinen jumala kuin roomalaisille.
Jo ennen kreikkalaisia ja roomalaisia punainen planeetta liitettiin sodankäyntiin tai väkivaltaan Babyloniassa, jossa Mars yhdistettiin Nergaliin, metsästyksen, manalan ja sodan jumalaan.
Nergal mainitaan myös Vanhassa testamentissa (2. Kun. 17:29–30): ”Kukin kansa teki kuitenkin omat jumalankuvansa ja asetti ne uhrikukkuloille samarialaisten rakentamiin pyhäkköihin, kukin kansa omiin asuinkaupunkeihinsa. Babylonian miehet tekivät Sukkot-Benotin kuvan, Kutan miehet Nergalin ja Hamatin miehet Asiman kuvan.”
Hindumytologiassa Mars on sodanjumala Mangala, sodanjumala Karttikeyan eli Skandan symboli. Mutta myös muita hinduselityksiä punaiselle planeetalle on olemassa.
Muinaisessa Kiinassa Mars (”Tulinen tähti”) voitiin yhdistää kärsimykseen, murhaan ja sotaan.
Keski-Amerikan maya-kansalle Mars symboloi jonkinlaista petomaista eläinhahmoa, joka laskeutui taivaasta maan päälle.
Seuraavan kerran yhtä lähellä 2030-luvulla
Mars on antanut nimensä latinan kielen maaliskuuta (Martius) tarkoittavalle sanalle, joka on periytynyt moniin nykyeurooppalaisiin kieliin.
Sodan jumalan nimi periytyi Rooman (Campus Martius) Mars-kentästä paljon myöhemmin Pariisin ja Pietarin Mars-kentille, jotka ovat kaikki olleet sotajoukkojen harjoituspaikkoja.
Myöhemmässä länsimaisessa kulttuurissa Marsin kytkeytyminen sotaan elää edelleen. Kun Marsin kaksi pientä kuuta löydettiin vuonna 1877, ne nimettiin sodan ikuisten seuralaisten mukaan: Phobos (Pelko) ja Deimos (Kauhu).
Englantilaisen säveltäjän Gustav Holstin vuonna 1914–1916 valmistuneessa Planeetat-orkesterisarjassa Mars on nimeltään ”Sodan tuoja”.
Populaarikulttuurissa Mars on kuviteltu asutuksi ja ”marsilaiset” on kuvattu usein sotaisina. Näin esimerkiksi Herbert George Wellsin Maailmojen sota -teoksessa (1898), Edgar Rice Burroughsin Mars-sarjassa (1912–1943) sekä lukemattomissa muissa kirjoissa ja elokuvissa.
Tähtitieteellinen Yhdistys Ursa kertoo tiedotteessaan, että Mars on nyt ja vielä muutaman kuukauden ajan erinomaisesti havaittavissa Kalojen (Pisces) tähdistössä. Oppositiopäivänä 14.10. Marsin kulmaläpimitta on 22,3”.
Parempaa tilaisuutta Marsin havaitsemiseen ei ole Ursan mukaan vähään aikaan tiedossa: seuraavan kerran Mars on yhtä hyvin ja läheltä havainnoitavissa vasta 2030-luvulla.
Kirjoituksessa on käytetty verkkolähteitä sekä Markus Hotakaisen teosta ”Mars” (Paasilinna 2013).
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.
Ilmoita asiavirheestä