Antti Eskola toivoo, ettei Johanna Hurtigin uudesta kirjasta käytävä julkinen keskustelu kärjistyisi harhaanjohtavaksi ja yksipuoliseksi.
– Jos lehtijuttujen otsikot johtavat ajattelemaan, että lestadiolaiset ovat hirviöitä, ne ovat harhaanjohtavia, vaikka niiden asiasisältö olisi sanasta sanaan totta.
Toisaalta Eskola puhui vanhoillislestadiolaisen yhteisön seurakuntaopista kollektiivisena harhana, jolla voi olla patologisia seurauksia.
Eskola piti kommenttipuheenvuoron tänään tilaisuudessa, jossa kirja Taivaan taimet, uskonnollinen yhteisöllisyys ja väkivalta julkistettiin.
Eskolan mukaan Hurtigin tutkimus on huolellisesti tehty ja se ottaa huomioon myös sen, mitä hyvää lestadiolaisuudessa on. Erityistä kiitosta Eskola antoi kirjan tarkoille ja havainnollisille, tuloksia kokoaville taulukoille.
Eskola totesi, että mielisairaaloista on kautta aikain löytynyt ihmisiä, jotka kuvittelevat olevansa Jeesuksia Kristuksia.
– Suomesta löytyy yhteisö, jolla on kollektiivinen harha, että vain sen jäsenet pelastuvat ja kuuluvat Jumalan valtakuntaan. Tämä yhteisö on vanhoillislestadiolaisuus. Painotan kuitenkin, että puhun nyt yhteisöstä ja sen harhasta, en lestadiolaisista ihmisistä yksilöinä. Tunnen lestadiolaisia ja arvostan heitä suuresti.
Eskolan mukaan harhat ovat normaalitilanteessa melko harmittomia.
– Mutta silloin, kun kollektiivinen harha vaikuttaa siihen, miten äärimmäisiä ongelmia kuten vaikkapa lasten seksuaalista hyväksikäyttöä yhteisössä käsitellään, ovat seuraukset pahimmillaan patologisia.
Sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa painotti omassa kommentissaan samaa kuin Hurtig omassa avauksessaan: lapsiin kohdistuva väkivalta ei ole vain lestadiolaisen liikkeen ongelma, vaan yhteiskunnallinen, kaikkia koskeva ilmiö.
Hallamaa kiinnitti huomiota siihen, miten yhteisölliseen väkivaltaan on vaikea puuttua silloin, kun oma koti, yhteisö tai muu turvallinen viiteryhmä paljastuu sortajaksi ja rikolliseksi. Syntyy vahva moraalinen ja sosiaalinen ristiriita.
Tuo ristiriita on niin tuskallinen, että se saa ihmiset kieltämään itse asian ja suuntaamaan huomionsa erilaisten puolustusmekanismien ja virhetulkintojen kautta johonkin sivuseikkaan – tai pahimmillaan kieltämään kaiken. Hallamaa on havainnut Hurtigin kirjaa käsittelevässä nettikeskustelussa paljon defensiivisiä virhepäätelmiä.
Kommenttipuheenvuoroja seurasi vilkas yleisökeskustelu, jossa puhuttiin muun muassa median taipumuksesta yksinkertaistaa monimutkaista ilmiötä. Toisaalta huomioitiin myös, että yhteisöt saattavat käyttää uhriutumista hyväkseen ja syyttää mediaa kaikesta.
Lue myös:
Henriksson painottaa hyväksikäytötapausten ehkäisemisessä uskonnollisten yhteisöjen vastuuta
Tutkija: Lestadiolaisessa syntikäsityksessä omenavarkaus rinnastuu hyväksikäyttöön
Lestadiolaisten rakas veli -järjestelmä on estänyt hyväksikäyttörikosten selvittämistä
Näin SRK:n pääsihteeri kommentoi Hurtigin tutkimusta
Arkkipiispa: Vanhenemisaikojen muuttamista harkittava
Mikael Pentikäinen: Hurtig olisi pitänyt ottaa heti vakavasti
Blogi: Lasten hyväksikäyttö ja keskustelun sivuraiteet
Ilmoita asiavirheestä